Helsinkiä ei ihan hetkessä kävele, eikä edes pyöräile läpi. Samanlainen tilanne on monessa muussakin suomalaisessa kunnassa. Sukupolviemme erilaisuuden vuoksi meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota lähipalveluiden järjestämiseen, uusien alueiden rakentamiseen ja vanhempien alueiden kehittymiseen, eri-ikäisten näkökulmasta käsin.
Lähipalvelut ovat elintärkeitä huollettavillemme: lapsille, nuorille ja ikääntyneille. Helsingin jokaisella alueella tulisi olla helposti saavutettavissa olevia lasten ja nuorten palveluita: päiväkoteja ja lähellä oleva peruskoulu, lasten ja nuorten neuvola sekä nuorisotalo. Lapsilla pitää olla mahdollisuus lähipäiväkotiin ja -kouluun, jonne voi turvallisesti liikkua ja jossa voi kasvaa ja koetella rajojaan osana oman alueen yhteisöä, oman kodin rinnalla. Lapset kokevat perusturvallisuutta silloin, kun aikuinen huomioi lapsen yksilönä, omana itsenään. Aikuisen läsnäolo päiväkodeissa ja kouluissa tarkoittaa riittävän pieniä ryhmäkokoja sekä itsenäisinä kokonaisuuksina toimivia päiväkoteja ja kouluja.
Pienet ryhmäkoot eivät kuitenkaan aina toteudu. Osa peruskouluistakin on todella suuria kokonaisuuksia ja niiden toimivuus arveluttaa. Miten koulun henkilökunta voi kyetä havaitsemaan koulukiusaamista tai muita ongelmia luokassa tai koulun pihassa, jos lasten määrä yhdelle opettajalle on vaikkapa 30?
Myös nuoret tulee huomioida lähipalveluissa. Heillä pitää olla oikeus ammattitaitoiseen nuoriso-ohjaukseen omalla asuinalueellaan, koulupäivien rinnalle. Helsingissä on alueita, joissa ei ole nuorille kunnollisia kokoontumistiloja ja nuoriso-ohjaajia tekemässä nuorisotyötä. Myös hyviä harrastustiloja ja liikuntapuistoja puuttuu.
Lisäksi tarvitsemme kaupungin alueille terveyspisteitä, joissa terveydenhuollon ammattilaiset edistävät alueen eri-ikäisten asukkaiden terveyttä ja joissa tuetaan erityisesti iäkkäiden päivittäistä kotihoitoa ja -sairaanhoitoa. Luonnollisesti tarvitsemme alueille myös erilaisia kaupallisia palveluita ja taloyhtiöiden kivijalkoihin ja omille tonteilleen liiketiloja. Lapsiperheen arkea helpottaa käytännössä niinkin yksinkertainen asia kuin kävellen saavutettavissa oleva lähikauppa ja kohtuullisen matkan päässä oleva apteekki.
Lähipalveluiden pitää vastata alueiden väestön tarpeisiin ja pitää kyetä myös muuttumaan helposti väestön tarpeiden mukana. Tällä hetkellä muutosten tekeminen on liian vaikeaa ja uusien alueiden suunnittelu ei kuntapalveluiden näkökulmasta käsin etene parhaalla mahdollisella tavalla. Näen niin, että ilman eri hallinnonalojen nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, mukaanlukien kaupunkisuunnittelu, ei saada kaupungin eri osa-alueista toimivia kokonaisuuksia. Edellä mainittu yhteistyö ja suunnittelu vaikuttavat merkittävästi kuntalaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Sitä tulisi myös korostaa osana kuntademokratian toteutumista.
Tarvitsemme uudenlaisia keveämpiä muotoja lähipalveluihin, ongelmia ehkäisevään ja auttavaan nuorisotyöhön sekä terveyspalveluihin. Päiväkotiryhmien ja koululuokkien kokoja tulee arvioida jatkuvasti lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suurien palvelukokonaisuuksien luominen voi olla tarpeellista esimerkiksi terveydenhuollossa, kuitenkin niin, että samaan aikaan luodaan kuntalaisen lähelle kevyempiä ja saavutettavampia palvelupisteitä. Helposti saavutettavilla ja alueen asukkaille sopivilla lähipalveluilla tuettaisiin erityisesti lasten, nuorten ja perheiden sekä ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti