Omakohtaisia kokemuksia Helsingin kaupungin palveluiden toteutumisesta:
- Lapsen esikoulu sujuu hienosti. Päiväkodissa ovat osaavat opettajat ja hyvin keskenään toimeentuleva henkilökunta. Positiivinen henki siirtyy myös lapsiin. Mistä kumpuaa ammattitaito ja hyvä henki?
- Päiväkodin piha-alue jätetään järjestelmällisesti hoitamatta. Vasta useiden palautteiden jälkeen pihassa vaihdettiin puurakenteita ja lasten keinut. Viheristutukset vuonna 2003 rakennetussa päiväkodissa ovat karmeassa kunnossa. Sadekausina vesi lammikoituu rakennusta vasten ja rakennus on nähdäkseni siksi kosteusvauriovaarassa. Kuka laiminlyö kaupungin kiinteistön hoitamisen?
- Päivähoidon laskut ovat olleet aina tismalleen oikein laskettuja. Taloushallinto toimii täsmällisesti ja tarkasti, järjestelmäongelmista huolimatta, myös tänä vuonna.
- Kotimme lähellä sijaitsevan lasten- ja nuorten leikkipuiston viheralueet hoidetaan loistavasti. Saman puiston lasten kahluualtaat poistettiin keväällä käytöstä altaiden pinnan rikkoutumisen vuoksi. Pienehköt, mutta suurta iloa suurelle lapsijoukolle antavat altaat saatiin käyttöön vasta loppukesästä, helteiden ohi mentyä. Altaat olisivat todennäköisesti jääneet käyttämättä kokonaan, jos emme olisi antaneet niistä palautetta. Miksi ei kanneta vastuuta palvelun tuottamisesta? Näyttääkin siltä, että palveluja otetaan huomaamatta pois käytöstä, jos niihin eivät alueen asukkaat puutu!
- Oman terveysasemamme laboratoriossa kaksi hoitajaa yritti ottaa 6-vuotiaalta pojaltani verinäytettä kyynärtaipeesta. Ei onnistunut, pitkään neulalla "kaivamisen" jälkeenkään. Jouduin keskeyttämään pojalle kivuliaan tapahtuman. Selvisi, että hoitajat olivat perushoitajia, kaupungin lisäkouluttamia mutta eivät laboratorionhoitajia/bioanalyytikkoja tai sairaanhoitajia. Missään vaiheessa ei meille kerrottu, että he eivät ole näytteenottamisen ammattilaisia. Missä on tehty päätös käytännöstä, jossa mahdollistetaan perusterveydenhuollon laboratoriopalvelun laadun merkittävä heikennys?
- Samalla terveysasemalla minulle pistettiin olkavarteen niin sutjakkaasti ja tehokkaasti sikainfluenssapiikki, että melkein pyörryin pistämisen seurauksena. Neula osui todennäköisesti väärään kudokseen. Vastavaa ei ole tapahtunut minulle koskaan aikaisemmin. Tilanteessa hoitaja ei myöntänyt virhettään. Mistä kumpuaa ammattiylpeys, jossa ei voi myöntää virhettään (mikä tässä tapauksessa ei ollut edes kohtalokas...)?
- Metro kulkee aina, varmasti ja ajallaan. Pääkaupunkiseudun ns. poikkiliikenne ei toimi edelleenkään, uudistetusta Hakamäentiestä, Jokeribussilinjoista ja Kehä I:n parannuksista huolimatta. Milloin kehitetään julkista liikennettä riittävästi poikkiliikenteen näkökulmasta?
- Lastenneuvola on kaikki kuusi vuotta toiminut kuin edellä mainittu metrojuna, riippumatta terveydenhoitajasta tai lääkäristä henkilönä. Saman terveysaseman sisälle mahtuu siis sekä erittäin hyvää että käsittämättömän huonoa palvelua. Mistä kumpuaa terve ammattiylpeys ja hyvä henki?
- Asuinalueemme kaavassa on merkittäviä puutteita liikenteen sujumisen kannalta. Osalle asuinyhtiöitä, kahdelle päiväkodille ja yhdelle koululle, ei ole suunniteltu normaalia tietä, vaan kulku niille tapahtuu yksityisten parkkialueiden kautta. Erikoinen liikennejärjestely aiheuttaa ongelmia kulkuväylien huoltamiseksi ja siitä sopimiseksi. Kulkuväylistä ei ole rakennuslupien yhteydessä edellytetty niitä koskevia rasituskäsittelyjä. Rakennusvalvonta ei ole toiminut kuten suunnittelu on tarkoittanut. Kulkuväylien rinnalla sijaitsevilla polkupyörätiellä kulkisivat autot, jos voisivat ohittaa polkupyöräteille asetetut rumat, mutta tehokkaat, betoniporsaat. Liikennesuunnittelu siirtää kuudetta vuotta väliaikaisten ratkaisujen hoitamista ja rakennusvalvonta ei pysty tekemään asialle enää mitään. Miten ihmeessä alueiden rakentamiseen liittyvät viranomaisketjut eivät ole toimineet ajallaan ja oikein?
Edellä mainitut kokemukset ovat esimerkkejä Helsingin kaupungin lapsi-, terveys-, liikenne-, kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspalveluista. Meillä ei yksinkertaisesti olisi enää varaa siihen, että Helsingin kaupungin palveluissa on yllä mainittuja puutteita. Palveluketjuissa tulisi olla päteviä ja osaavia ammattilaisia ja eri hallinnonalojen pitäisi pystyä jatkuvaan yhteistyöhön tietojen vaihtamiseksi. Palveluiden laatua tulisi parantaa järjestelmällisesti kaupunkilaisen hyväksi. Huonosti tuottavat ketjut pitäisi purkaa ja rakentaa uudelleen - ja hyvin tuottavista palveluketjuista ja ennenkaikkea asenteista palvelujen tuottamiseksi, tulisi ottaa muiden mallia.
Laadukkailla palveluilla ennaltaehkäistäisiin kuluja ja luotaisiin tyytyväisyyttä ja luottamusta helsinkiläisiin ja omaan kotikaupunkiin. Uskon, että tyytyväisyys tulisi kerrattuna takaisin ja vaikuttaisi hyvinvointiimme laajasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti